perjantai 13. maaliskuuta 2015

Jake 2v7kk

Joo, tiedetään, ettei ole ihan tasan noin vanha, mutta ajattelin nyt kuitenkin keskittää yhden postauksen tuohon kupeitteni hedelmään.

Jake on äärettömän puhelias lapsi. Motoriikka tulee yllättäen hieman jäljessä, kun jätkä ei osaa pitää suutaan kiinni, muuten kuin nukkuessaan ja silloinkin sängystä kuuluu mutinaa.
Pitkiä lauseita tulee jätkän suusta, kaikki sanamuodot ei ihan välttämättä ole oikein, mutta kyllä siitä selvän saa. Ja tämän lisäksi Jake puhuu sujuvaa Savoa. "Minä laittaa tämän paijan piälle!"
S- ja R-äänteet tulivat molemmat todella hienosti vielä hetki sitten, nyt jäbä on tajunnut että kurkkuärrä tuntuu kurkussa aivan äärettömän hauskalta ja sitä viljelläänkin sitten ihan huolella. "rrh-rrh-rrrhekka!"
Kaiken tämän hienouden lisäksi lapseni on etevä kiroilija. Niinä hetkinä, kun lapsi toteaa, ettei palapeli onnistu, huokaa ja sanoo tunteella "Voi vittu.", äiti ja isi saavat kerätä niitä kasvatuksen hedelmiä. Oikea proud mommy-moment! (Okei, onhan tuo välillä ihan järjettömän koomistakin. Kun takapenkiltä kuuluu "Voi vittu, auto tulj etteen!", niin ole siinä sitten pokerina.. Ei onnistunut. "Perkele, Nissani on rrhämä. Minä korrhhjaan!")

Autot on pojalle ihan äärettömän tärkeitä. Se, että minkä merkkinen mikäkin auto on, ei mene ohi pojalta vahingossakaan. Kyllä Jake osaa kertoa, että mikä auto on Nissani ja mikä Volkkari. Siinä, missä äidin pitää nähdä auton merkki nokasta tai perästä, lapsi tunnistaa ihan muodosta että mikä auto on kyseessä.
Eilen isimiestä kotiin odotellessa poika totesi minulle, että "Äiti, mene pois. Sitten isi tulee kotiin ja sitten minä kattoo autovile!" (autovile=autovideo). Äidin kanssa ei siis voi katsoa rallipätkiä tai muitakaan autovideoita, vain iskän kanssa tämä onnistuu. Mikä ei kyllä meikäläistä haittaa pätkääkään!



Jake on aivan äärettömän reipas mini-ihminen. Ihan sama mitä hommia teet, niin toinen haluaa auttaa. Oli kyse sitten imuroinnista, vessan pesusta, lumitöistä.. Mistä vaan. Auttaminen on kivaa! Toivon vaan, että tämä ei ole laimenemassa muutamaan vuoteen, tämä auttamisvimma. Mutta mun tuurilla poika päättää kesällä, että hän ei tee enää mitään. 

Pikkuleipuri
Poitsu on vielä vaippapöksy, vaikka kovasti meillä harjotellaan pottailua. Ollaan huonoja vanhempia ja annetaan aina palkaksi pieni karkki, kun se pissi sinne pottaan osuu. Aiemmin nimittäin koko potta oli kirosana, mulle on ihan sama mitä porukka on tästä mieltä, kunhan edistytään! 

Uhmailu on meillä aika jäätävää välillä, varsinkin minulle poika pistää kampoihin ihan huolella. Isovanhemmille ollaan niin herran enkeleitä, ettei tosikaan. Sitten kun vanhukset näkevät välillä, miten jätkä pistää ranttaliksi, on heillä haavit auki, että mitenkä se meidän kiltti poika noin.. No, pitäähän sitä jonnekin purkaa, vaikka oikeasti välillä oon valmis teippaamaan tai niittaamaan tuon kakaran seinään. Onneksi meillä ei ole jesaria ja vasarakin taitaa olla lainassa naapurissa. 

"Minä jääpi tähän makkaamaan!" 
Jake on todella sosiaalinen lapsi, ei se hirveästi katso, että kenelle se morjestaa, tai kenelle se juttelee. Toki jonkun verran, mutta ei paljon. Eräänkin kerran jätkä tarttui jotain random mummoa kädestä kiinni, kun oltiin kävelemässä. Siinä sitten marssittiin kolmistaan rivissä ja pojalla oli naamalla niin leveä virne, ettei tottakaan. Aina, jos jossain muualla näkyy muita lapsia, hymyilee Jake kuin Naantalin aurinko ja toteaa, että "Siellä muita laspet, mennään leikkimään!" 

Tällä hetkellä Jaken lempparileluja ovat Joulupukin tuomat CAT:in kaivurit, jotka meluavat ja liikkuvat itse eteen- ja taaksepäin napista painamalla. Välistä niillä leikitään ikuisuus, välillä niitä juostaan karkuun. Ilmeisen mukavia ne ovat kuitenkin. Mummin luona Jake nauttii junaradan rakennuksesta, mutta legot eivät jätkää vielä sytytä. Tottakai autoilla jaksetaan leikkiä pitkiäkin aikoja, mutta myös pehmoleluja halitaan vähän väliä. Kirjoista Jake ei myöskään välitä, ei riitä keskittymiskyky niiden selaukseen. Mikä on mun mielestä suuuuri harmi!

Risto Räppääjä on aivan ehdoton suosikki, samaten Seikkailija Dora ja Netflixistä Pikkukummitus Lapanen. (Risto Räppääjä on muuten meillä Tristo Näppä, Lapanen on Lapaniina ja Dora on Koora.) 

Mä niin toivon, että tästä toisestakin lapsesta tulee yhtä sosiaalinen ja peloton pieni ihminen, kuin mitä isoveljensä on. Hieman toki jännittää, että miten jätkä suhtautuu siihen, ettei olekaan enää kaikkien silmäterä, ei ole enää ainoa lapsi, ainoa lapsenlapsi, etc. Ja toivon, että sukulaisetkin rakastavat Papuusia yhtä estottomasti kuin mitä Jakea tällä hetkellä. 

"Minu tähtipipo päässä, äiti ottaa kuvan, naps!" 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano nyt jottain hyvä immeinen!