keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Näin meillä, entäs teillä?

"Uusi vuosi, uudet kujeet.."

Kun kaikki muutkin tekevät hienoja lupauksia, niin jos minäkin!
..tosin tämä lupaus tuskin tulee pitämään viikkoa pidempään, mutta parempi sekin kuin ei mitään, eikösjuu?

Tarkoitus olisi ottaa itseä taas vaihteeksi niskasta kiinni tämän blogin suhteen. Lapsi kasvaa ja minulla on tärkeitä tapahtumia ja päivämääriä ylhäällä vain facebookissa. Vauvakirjojakin roikkuu hyllyssä kaksi, joista toista on täytetty hieman. Melkein hävettää.
Puhumattakaan siitä, miten kiva on kun ihmiset käyvät kommentoimassa minun jorinoihini, on hienoa kun joku jaksaa lueskella näitä lätinöitä. Kiitos siitä.

Jospa aloittaisin listaamalla, että mitä Jake jo osaa ja milloin nämä taidot on saavutettu. Samalla voi hyvin kerrata viime vuoden loppua, että mitä meille ja lapselle on tapahtunut. (koska ajanlaskuhan toki alkoi siitä kun ipanaattori syntyi.) Eli ei muuta kuin facebook laulamaan!
Pahoittelut muuten järkyttävän huonosta kuvanlaadusta seuraavissa kuvissa, syytetään Lumiaa ja Samsungia, jookoskookos. Kuvaajassa ei ole ikinä vikaa.

Syyskuu 2012
21. päivä oli minun ja Ukkosen 1v-vuosipäivä. Ja samana päivänä minimies täytti yhden kuukauden.
30. päivä Potusta tuli Jake.

Lokakuu 2012
4. päivä Jake höpötteli enimmäistä kertaa kunnolla. Pienestä ukosta lähti niin armotonta kalkatusta, että ei tosikaan.
13. päivä oli ipanaattorin ensimmäinen kaninäyttely. Pieksämäellä käytiin näyttelemässä ja A-setä meinasi viedä pienen nallepukuun sonnustautuneen ukkelin mukanaan Tampereelle.
29. päivä on kirjattu naamakirjaan, että poika on alkanut naureskelemaan.


Marraskuu 2012
11. päivä, isänpäivänä meillä aloitettiin kiinteiden maistelu.
13. päivän aamukeskustelut on kirjattu ylös. Julkaisen tämän ihan vin siksi kun on niin suloinen muisto: "Luettelin pikkumiehelle Star Wars -hahmoja ja hullut naurut saivat Obi-Wan Kenobi, Luke Skywalker ja General Grievous. Hieno padawan. ♥"
23. päivä äidin viiden vuoden odotus palkittiin ja äiti-ihminen pääsi Tomi Metsäkedon joulukonserttiin.


Joulukuu 2012
1. päivä heräsin taas tajuamaan, että minulla ei ole *taaskaan* joulukalenteria ja teen vakaan päätöksen, että ensi vuonna meillä on Kunnon Joulu.
..nimittäin koko joulukuu meni ihan ohi. Joulu ja kaikki. Minä, the ultimaalinen Joulufriikki en ollut innoissani.
Tästäkö se aikuiseksi kasvaminen alkoi? Kyllä on karvasta.

Tammikuu 2013
6. päivä minimies tajusi, että selältään voi kääntyä mahalleen!
8. päivä opittiin kääntymään myös mahaltaan selälleen ja jopa ihan hallitusti, ilman pään kolahtamisia.
Yyyyh, mulla ei ole kohta enää vauvaa!
Ylhäällä ei ole, että kauanko Jake on yrittänyt päästä istumaan, puoli-istuvassa asennossa ei ole hyvä, ei sitten ollenkaan. Ainakin joulukuun puolestavälistä tätä on jatkunut.

Listaan vielä Jaken kasvun vuodelta 2012.

Syntymämitat (21.8.) 51cm 3710g
Hieman yli 1kk (4.10.) 57cm 5184g
2kk 59,5cm 5652g
3kk 62,5cm 6418g
4kk 65cm 7170g

Minun taloudessani painotetaan, että neuvolan ja lastenruokavalmistajien suositusikärajat ovat vain ja ainoastaan suosituksia. Tämän takia meillä on mätystelty soseita siitä asti kun poika oli 3,5kk. Nyt, 4,5kk ikäisenä meillä aloiteltiin puurojen maistelut aamuisin ja iltaisin. Liharuokiakin maisteltiin mutta minimies ei tuntunut oikein tykkäävän, joten jääkööt myöhemmäksi. Ja niin kauan kun ukkelin masu pysyy yhtä hyväkuntoisena, samaa linjaa jatketaan. Suurinpiirtein tältä näyttää meidän päivän syömiset (siis Jaken, ei äidin. Äidin syömisiä ei listailla.[Vaikka ehkä syytä olisi.])

Aamulla vajaa puoli tetraa puuroa ja niin paljon maitoa kuin ukolle saa ujutettua.
Ensimmäisten päikkäreiden jälkeen, n. klo 12-13 vajaa purkki-purkki ei-makeaa sosetta (peruna-porkkanaa, kasviksia tms.) Ja taas maitoa niin paljon kuin napa vetää. (eli hyvällä tuurilla n. 100ml)
Toisten päikkäreiden jälkeen puolisen purkkia ei-makeaa ja jälkiruoaksi makeaa sosetta. Ja taas ujutellaan maitoa alas.
Iltasella, eli 7-8 maissa taas puuroa ja maitoa.
Yöllä Jake huitoo kyselemättä 1-2 kertaa 200ml maitoa.

Puuuuuuroa!

Iltaitkut meillä on jääneet onneksi jo pois ja herra simahtaa siinä 8-9 aikoja ihan nätisti. Muutamaan otteeseen saattaa ehkä joutua asentamaan tutinakin tunnetun äänenvaimentimen uudelleen, mutta esim. viime yönä yösyötöstä aamuheräämiseen Jake tuhisi sängyssään nätisti ilman tutia ja hyvä niin. Tämä äiti inhoaa ylimääräistä tutin lussutusta.

Ja lopuksi vielä todiste siitä, miten meidän Jake ihan oikeasti kääntyilee jo! ..kohta se painelee pitkin kyliä potkimassa mummoja..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano nyt jottain hyvä immeinen!