"Sit siinä on kolmen tuuman pyörä... seliseliseli yadda yadda..." 2min myöhemmin "Niin siis missä se oli se kolmen tuuman pyörä?"
Ikinä en ole ollut se laatikon terävin veitsi, välillä ei ole kaikki inkkarit kanootissa, saati sitten kaikki murot kulhossa. Mutta olin kuitenkin suhteellisen näpsäkkä tajuamaan asioita..
Jo alkuraskaudessa naureskelin, että tämä raskaus on sulattanut mun aivoni tai että on aivo lomalla. Mitä pidemmälle on raskaus edennyt, sitä enemmän lepakkoja tornista on karkaillut ja tuntuu että Hemulitkin on Muumilaaksosta lähteneet kävelemään. Eli siis suomeksi, en tajua mistään mitään, enkä osaa enää mitään.
Asiat saa selittää minulle useaan otteeseen, ennen kuin tajuan, jos tajuan silloinkaan. Äsken otin virkkuukoukun kauniiseen käteen ja langan viereen, tein muutaman hassun ketjusilmukan ja sitten tyssäsi.. MITEN se muka jatkuu siitä? HÄ!? Kyllä mä vielä puoli vuotta sitten osasin virkata ihan hyvin, opetin ukon ja miespuolisen kaverin virkkaamaan ja kaikki kolme on edelleen elossa. Mutta nyt... Mitä täällä tapahtuu??
Käsittääkseni termi "raskausaivo" on ihan yleinen, en taida olla ainoa momma-2-b, jolla meinaa osa Ismoista karkailla kasinolta.. Ainakin H blogissaan 9 Kuukautta Miehen Silmin totesi murusensa A:n kärsivän k.o. syndroomasta. Muiltakin odottavilta olen kuullut vastaavaa.
Mistä ihmeestä tämä sitten johtuu? Toimivatko aivot enemmän ja enemmän lapsen taajuudella, jolloin ainoat viestit, jotka perille tulevat, ovat peräisin sikiöltä?
..Tukeakseni tätä väitöstä mun aivot sanoivat totaalisen stopin. Oli tarkoitus kirjoittaa vielä vaikka mistä, mutta nyt ei taas mikään pelaa.
..palaillaan, kunhan aivoni taas pelaavat..
Meikälläkin kerran meinasi mennä minitomaatit sukkalaatikkoon. Että kyllä se mommybrain on oikeasti olemassa oleva syndrooma. :D
VastaaPoista