keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Helpotuksen Huokaisu Ry Tmi jne

"Siellä se heristää mummolle nyrkkiä! Voi että miten se irvistää! Tuituitui!" 

Lääkärissä käyty ja helpotuksesta on huokaistu. Potulla kaikki hyvin ja mammalla kivapieni tulehdus, joka sitä tiputtelua aiheutti. Tarkemman bakteeriviljelmän tulokset tulevat todnäk ylihuomenna, muuten pitäisi mennä ohi ihan noilla lääkkeillä mitä sain. Apteekista mukaan lähti myös laksatiiveja joita saa käyttää raskauden aikana.. Josko kohta tämä järkyttävä ummetus helpottaisi. Arvostaisin!
Ultralla varmistettiin että Potulla on kaikki hyvin, siellähän se mamman rakas ipanaattori uiskenteli unisena ja tuo hullu mummo leperteli vauvalle ihan hölmönä. Itse en nähnyt pientä screeniä kunnolla, mutta ihan tarpeeksi että näin miten toinen heristi nyrkkiä ja miten sydän löi. Se riitti minulle. Kuvia Potusta saadaan postitse - ei malta odottaa! Niin tosiaan, olivat niskaturvotusultrassa katsoneet istukan paikan väärin... Takana se on, eikä edessä! Tällä kertaa näin itsekin sen ihan selvästi.

Tänään tuli myös postitse Raskauskeijusta tilatut kamat ja Bola-koru ja doppleri olivat niin mahtavia ostoksia, että huhhuh! Potun kummitussetä sai olla myös kuuntelemassa mitenkä se pieni pumppu hakkasi siellä. Oli se vaan ihanaa. Malttamattomana odotan että ukkonen pääsee kotiin sairaalasta niin voidaan yhdessä sitten hihhuloida.

Blogin kirjoitus katkesi hetkeksi, kun äitini päätti tehdä minulle testin, että montako lasta tulen tekemään ja mitä sukupuolta nämä tulevat olemaan.. Ensimmäinen tulee testin mukaan olemaan tyttö, seuraava poika ja pahnanpohjimmaisesta tulee ilmeisesti aikamoinen hulivilineiti. Sen verran vauhdikkaasti rullasi sormus hiuksessa ranteen yläpuolella. Saas nyt sitten nähdä, että miten tulee käymään, pitääkö vanhan kansan testi paikkansa.

Nyt tämä mamma menee metsästämään äidin jääkaapista jotain syötävää.. Lenkkiä ei ole, voi tätä tuskaa, mitä minä nyt syön?!

1 kommentti:

  1. Tänään koin hurmaavan, ihanan ihmeen! Katsoin ultran kuvaruudelta, kuinka ensimäinen lapsenlapseni pui nyrkkiä ja irvisteli. Se tuskin oli tarkoitettu mummolle, vaan huolestuneelle äidille.
    Ilta päättyneen siihen, että kaivamme uuden dopplerin uuteen kokeiluun - kuuntelemme Potun sydänääniä. Siihen muistoon on ihana nukahtaa.

    VastaaPoista

Sano nyt jottain hyvä immeinen!