Malttamattomuutta ilmassa!

"Levottomat Jalat, Levoton Tuhkimo ja sitä rataa! My feelings exactly."

Joojoo, tiedetään että viikkoja on vasta 36 ja lapselle on parempi olla masussa vielä muutama viikko. Mutta minä HALUAN. NYT.

Poika on jonkun aikaa hengaillut pää alaspäin, lantioluiden välissä, aiheuttaen varsin ihastuttavia kipuja ja vielä ihastuttavampia ilmeitä kipuja kokevalle Muumille. Kipuilun määrästä kertonee se, että en meinannut mennä kenkäkauppaan ollenkaan viimeisellä ostosreissulla. Siis minä, kenkäfriikki, miljoonan parin omistaja, seisoin kenkäkaupan ulkopuolella ja edes valtavat ALE-kyltit eivät kutsuneet.. Kunnes poika lopetti päänsä kääntelyn ja potkimisen ja mamma pääsi taas vaappumaan eteenpäin.

Supisteleekin varsin mukavasti koko ajan, välistä kipeästi, mutta myös kivuttomasti. Eilen illalla ja tänään on kivuttomia supistuksia tullut ihan vähän väliä, ihan muutaman minuutin välein. Näiden lisäksi olo on tuskaisen levoton, voimia ei ole sen enempää kuin ennenkään, mutta silti pitäisi jotain tehdä koko ajan. Siis edes hytkyttää jalkaa tai virkata tai JOTAIN.

Tosiaan haluaisin tuon lapsen tuolta ulos jo nyt. Viikonloppuna käymässä ollut kaveri reilun kaksiviikkoisen tyttönsä kanssa ei helpottanut tilannetta ollenkaan. Hoitelin vauvaa koko viikonlopun, neidin läsnäolo lisäsi supisteluja aika mukavasti!

Ostosreissusta jonkin verran.. Mukaan tarttui mm. 2x imetysliivit pienellä kasvuvaralla. Todnäk joutuu ostamaan isommat kunhan maidontuotanto lähtee kunnolla käyntiin, mutta se on sitten sen ajan murhe. Juuri nyt nämä ovat mukavat, vaikka hieman isot. Tosin en ole tyytyväinen siihen tosiasiaan, että näissä ei ole toppauksia eikä kaaritukia ja valivalivali. Veikkaan, että siinä vaiheessa kun imetän, olen tyytyväinen ettei niitä löydy, mutta nyt kun en toimi maitobaarina, näyttävät tissini mukamas tosi onnettomilta ja valivali. Eilen illalla "rumat" tissini aiheuttivat ihan itkuakin, muutenkin oli tosi vaikea ilta. Mikään ei ollut hyvin ja kaikki kiukutti ihan kamalasti. Onneksi se olo meni unella ohi!

 Tämän entryn PITI sisältää rumia kuvia kuumuudesta kärsivästä mammasta armottomien dallasien kera. Olen tosiaan kova hikoilemaan jopa pakkasella, saati sitten uusien lisäkilojen ja helteen kanssa.. Mutta blogger päätti ruveta riehumaan ja en saa kuvia ladattua. Ei rakas blogiohjelma kaatanutkaan selainta kuin seitsemään kertaan.. Jos vaikka kokeilisi ihan vaan kuvaentryä kunhan tämän tekstipläjäyksen saa julkaistua.