Kevättä rinnassa!

Jokohan tämä aivan jumalaton väsymys alkaisi pikkuhiljaa helpottamaan. Voisin nimittäin vedellä sikeitä 12h, käydä vessassa ja jatkaa nukkumista. Ikinä en ole ollut näin väsynyt, en edes Jakea odottaessa. Mutta jos tämä tästä.. Toivottavasti, mulla palaa kohta käpy! 

Viime yönä en saanut sitten unta ollenkaan. Molemmat ukot kuorsasivat jäätävän kovaan ääneen ja vielä eri tahtiin.. Ei siis mitään jakoja. Kahdeksaan asti lueskelin blogeja puhelimella sängyssä, sitten siirryin siivoamaan keittiötä. Keittiöstä siirryin kylppäriä putsaamaan ja olin suihkun seiniä hinkkaamassa, kun pikkumies heräsi ja tuli samantien auttamaan äitiä siivouksessa. On se reipas! 

Syötiin sitten aamupala ja tarkoituksena oli lähteä käymään verikokeissa, apteekissa ja kaupassa, mennä kävellen ja isäntä olisi sitten tullut hakemaan meidät kylältä. Ideahan kusahti sitten siihen, että hra isimies ei herännyt tunnin tönimisistä huolimatta ja mulla nousi vitutuskäyrä vähintään Neptunukseen asti. 

Joten lähdettiin sitten Jakenaattorin kanssa vain ulos auttamaan kevättä. Tuo ipana on niin reipas lumitöidenkin tekijä, ettei tottakaan. Varmaan lapioisi noita hankia monta tuntia, jos siinä itsekin hilluisi mukana. 

"Minä lumityöt tekkee!"

Sitten käytiin kävelyllä. Se. Oli. Virhe. Voi jumalauti mitenkä täällä osaa olla liukasta! Kävelytiet ovat (pieniä kohtia lukuunottamatta) vielä aivan jäässä, paikoittain peilikirkkaalla jäällä. Ilmeisesti tuo poika ei ole perinyt mun tasapainoani, jätkä tömpsähti persiilleen vain kahdesti, kun minä taas meinasin kaatua useaan otteeseen. Käytiin vain pieni lenkinpätkä pyörähtämässä, mutta siinä meni aikaa ihan hölmönä. 

Sen jälkeen penikka halusi kiikkumaan. Voi sitä riemua kun pitkästä aikaa pääsi omaan keinuunsa, toinen vain hihkui "Jihuu, jahuu!" kun äiti työnsi vauhtia. On se höperö penikka. 

Tultiin siitä sitten sisälle pienten kiukkujen jälkeen, syötiin, potkittiin iskä vihdoin ylös ja meinattiin mennä päiväunille.. No, pikkumies oli sitten sitä mieltä, että hän ei nuku. Työnsin jätkän sitten olohuoneeseen isänsä kanssa, että isänsä toisi sitten jonkun ajan päästä Jaken nukkumaan. Ukkopa oli sitten vienytkin pojan äidilleen ja lähti itse omille asioilleen. ..No, tietäähän sen miten siinä käy. Heräsin 5h myöhemmin hiljaisessa ja pimeässä kämpässä. Poitsu jää sinne yöksi, minä laitoin koneellisen pyykkiä pyörimään viimeisten huuhteluaineiden kanssa (pääsen nuuskuttelemaan uusia, jess!) ja nyt jumitan koneella. Pitäisi varmaan olla reipas ja pistää imuri laulamaan! 

Tässä vielä viime viikolla otettu kuva rakkauksista. Jake hoitaa Papua ihan innolla, silittelee, rapsuttelee ja tuo masun viereen leluja. Toivottavasti innostus säilyy vielä silloinkin kun Papuusi on syntynyt! 

RV 17+risat