sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Elossa ollaan!

"Minun mielestä sinä näytät niin hehkuvalta ja kauniilta, siltä miltä odottavan äidin kuuluukin näyttää! Täydelliseltä!" 

..Jostain kumman syystä en itse ole ihan samaa mieltä. Olo on kuin seinästä revityllä, petolinnun peräsimellä. Iho kukkii ja olo on iso.
Muuten on kyllä ollut hyvä olo. Ei kylläkään hehkuva, mutta ihan jees. Varsinkin nyt kun sain hiukset värjätyksi, niin olen melkein ihmisen näköinen! Vielä viime viikolla peilistä katsoi takaisin joku ihme suohirviö.. Nyt sillä monserilla on eri värinen tukka!

Tähän väliin voisin heittää pahoittelut hävyttömän pitkästä blogaustauosta. Elossa tosiaan ollaan ja hyvin voidaan, mutta saamaton eukko sisälläni on nostanut päätään ihan hölmönä ja mitään en ole saanut aikaiseksi.. Kevätväsymys ja ja ja seliseli.
Tosiaan, on väsyttänyt ihan mielettömästi, voisin nukkua 15h putkeen ja samantien mennä nukkumaan uusiksi. Rytmi on ihan persiillään ja mistään ei meinaa tulla mitään. Jos tämä tästä, niin saisi tuon asunnon laitettua vauvavalmiiksi, vaikka laskettuun aikaan onkin vielä 10vko.

En kyllä tiedä, että miten selviän vielä öpauttirallaa kymmenen viikkoa. Ei hyvä jeesus, ulkona tukehtuu nyt jo! Ja meillä sisällä varsinkin. Aurinko paistaa sisälle koko päivän. Isännällä on suunnittelun alla eteisen välioven paikalle verkko-ovi, ettei kissa pääse ulos, naapurin kissat sisälle ja etteivät ötökät pääse pelottelemaan minua. Arvostaisin suunnattomasti jos sen saisi valmiiksi jo nythetivälittömästi.

Olo alka muutenkin olla tukala. Vaikka vauva mölliikin alhaalla, on vatsa kasvanut jo korkealle, ihan kylkiluita hipoo jo. Eli siis hengen saanti on vaikeaa, jos on yhtään etukenossa. Saati silloin jos poika päättää työntää päätään tai ahteriaan tai jalkaansa tai tai tai tuohon oikealle kohti kylkiluuta.
Tuskainen olo kulminoitui muutama päivä sitten hautajaisissa, jätkä oli sitä mieltä, että urkumusiikki ja kanttorin ääni + pianomusiikki oli ihan parhautta ja masussa tuntui ihan armotonta crazybailaamista. Ei vissiin ole äitiinsä tullut tämä ipanaattori... Eipä vissiin.

Ja sitten vielä masukuvaa.

Rv 29+5

2 kommenttia:

  1. No niin se olen vuorostani minä täällä moroo. :))

    Meitsinkin pikku ketale tykkäsi mielettömästi ulkoapäin kuuluvasta musiikista. Voin edelleen tuntea ne kovat potkut ja heilumiset vatsassani mitä (varsinkin live) musiikki aiheutti.

    Mehän ei olla saatu vieläkään asuntoa vauva-valmiiksi. :D Sinä iltana kun kotiuduttiin vauvan kanssa heivattiin eräästä telineestä kaikki roina pois ja tilalle kestovaippoja ja vanupuikkoja. :D Ollaan tosi hyvin valmistauduttu tähän pieneen.

    Tsemppiä kuumuuden kanssa! Ei kivaa ison mahan kanssa varmana. Oma olo oli myös kohtalaisen tukala vaikka kunnon helteet eivät ehtineet vasta kuin olla aluillaan. Kylkiluu iskut ovat ikäviä. :,,((

    VastaaPoista
  2. Hai! Ja tevetuloa! :)
    Joo, sulla olikin video Ketusta, kun toinen jytäsi mahassa ihan huolella. Ukkoselle sitä näytin ja sen ilme oli aika kauhistunut. :'D

    Näistä parista viileästä päivästä on kyllä nautittu! <3

    VastaaPoista

Sano nyt jottain hyvä immeinen!